Päivä alkoi töissä ihan normaalisti jos ei oteta lukuun sitä, että olin jopa ajoissa paikalla. Yö tuli taas pyöriskeltyä, joten väsy hieman painoi heti alkuun. Kun pomo piti briiffiä, vetäisin kahvia koneeseen ja korttipelit pystyyn. Ensimmäiset tunnit menivät suht normaalisti, mutta illemmalla yleinen väsymys ja hervottomuus vaikuttivat kaikkiin.

Eräs entinen työntekijä survottiin (omasta tahdostaan) jätesäkkiin mahtavan neronleimauksen saattelemana ja vatsalihaksissa oli pitelemistä. Seuraavan tylsän hetken koitettua saimme vuorovastaavan kanssa toisenkin idean ja virittelimme pöytätuulettimista vauhdinantajan paperilennokeille ja sormenkynsille. Aikaisemmin samainen vuorovastaava puettiin kerran naiseksi ja haastatteluun tulleella työntekijällä oli hieman kummasteltavaa ovesta astuttuaan. Akrobatiaa on myös harrastettu, kun eräät ovat pelanneet Twisteriä samalla puhelimeen höpisten.

Jos joku sattuu ihmettelemään, mitä hittoa oikein teen bilerahojeni eteen, voisin vastata, että rupattelen mukavia kivojen ihmisten kanssa. Mikäs sen hauskempaa. Kuukauden päästä samaiset ihmiset lueskelevat tyytyväisinä National Geographicia ja muistelevat minua lämmöllä. Tai ainakin toivon niin. Pyrin erottumaan joukosta omaperäisen murteeni ansiosta, joka on kirjava sekasotku omaa lapin murrettani, levveetä savvoo ja kaikkea mitä mieleen juolahtaa.

Kohta vuoden kokemuksella voin sanoa, että yhtäkään työpäivää ei ole mennyt naama mutrulla eikä varmasti tule olemaan jatkossakaan :)