Tajusin tänään että minulla on ongelma. Vakava ongelma.

Olen nimittäin päikkäriholisti. Jos en saa nukkua keskellä päivää, olen illemmalla ärrtyinen ja herrmostunut. Silloin minua kannattaa väistellä ruokakaupassa. Pois tieltä tai tulee maitopurkista! Ärr!

Kun sitten saan nukuttua, haahuilen kaupassakin lasittunein silmin ja horjuvin askelin. Kaikki tapahtuu hidastetusti ja suhisevan vaaleanpunaisen pilven läpi. Poskessa on tyynyn suloinen painauma ja olo on rennon letkeä. Onpa ihana kitisevä lapsi.. kas maitokin on jo loppunut.. kah.. hurmaava mummeli jyräsi juuri kärryillään päältäni.. no eikai siinä.. mitähän sitä tänään söisi...

Nukkumisessa ei sinällään ole mitään vikaa. Harrastus se on siinä missä muutkin, mutta kohtuukäyttö on suurin ongelma. Kun nukahdan, en yleensä saa itseäni enää ylös seuraavaan kolmeen tuntiin. Siinä meni sitten se päivä hukkaan. Yö menee valvoessa, mutta onneksi ruotsin kanavilta tulee laatuohjelmaa kellosta riippumatta. Aamu onkin sitten painajainen.