Vappu tuli, oli ja meni. Pikkaisen jäi karvas maku suuhun, eikä vähiten siksi että totuus satuttaa. Shampanja on näet sama asia kuin kuohuviini, valmistettu vaan hieman fiinimmällä seudulla. Miksi kukaan ei ole kertonut tätä minulle aikaisemmin? Kuohuviiniä ei voi juoda karmeasti irvistelemättä, saatika hymyhuulin, kuten pitäisi. Kuinka sitten voin juoda shampanjaa elämäni tärkeimpinä hetkinä ja esiintyä samalla huikaisevan tyylikkäästi??

Se juomapuolesta. Huomena koittaa odotettu bemaripäivä ja näyttää pahasti siltä, että en pääsekään leikkimään coolia ratin takana. Noh, vähintään yhtä cool olisin pelkääjänpaikalla shampanjalasi kädessä. Tai sitten viimeinen ässä hihassa olisi yllättävä takatalvi, joka kylläkin pilaisi avoauton hehkeyden totaalisesti.

En näytä pääsevän yli shampanjan tuottamasta järkytyksestä. Menen siis juomaan simaa.