Yhtäkkiä en haluakaan muuttaa mihinkään. Kadulla ulko-oveni edessä on nimittäin maaginen paikka, joka vetää komeita miehiä puoleensa! Mikäs sen mukavampaa sinkkutytölle olisikaan.

Viikko sitten paikalla hengaili ainakin viisi puolialastonta miestä pyyhkeisillään kun tulin kaupasta. Pojat olivat ovelasti naamioituneet saunajäähyläisiksi, kaikilla oli kaljapullot kädessään. Nyt tiedän kuitenkin viisaampana, että syy olikin maanalaisessa magneetissa.

Alkuviikosta tapasin oven edessä erään hauskan ulkomaalaisen miehen, jonka kanssa jäin suustani kiini ainakin puoleksi tunniksi. Vilkuillessani salaa miekkosen hillitöntä habaa ihmettelin luontevasti sujuvaa englantiani. Hyvä homma että jaksoin pysyä hereillä lukiossa edes joillakin tunneilla. Komistus sai virneen pysymään naamallani aina iltaan asti, joten jatkoa seurannee..

Eilen olin raahautumassa kotiin apeana surkean työpäivän jälkeen ja dejavuuu tapahtui. Eräs kolumbialainen miekkonen pysäytti minut kysyäkseen jotain tyhjänpäiväistä ja alkoi juttelemaan. En voinut uskoa mitä juuri tapahtuu. Seisoin tasan samoilla jalansijoillakin kuin alkuviikosta! Tämä miekkonen ei säväyttänyt yhtä paljon kuin edeltäjänsä, joten lupasin vain että saatamme törmätä joku kerta baarissa.

Olen ehdottomasti löytänyt paikkani maailmassa!